Työsuhde muodostuu silloin, kun työnantaja ja työntekijät sopivat työn tekemisestä ja siitä maksettavasta palkasta.

Työsuhde

Työsuhde muodostuu, kun työntekijä on tehnyt joko suullisen tai kirjallisen työsopimuksen ja aloittaa työskentelyn työnantajalle, työnantajan ohjeilla ja valvomana.  Työsuhde voi muodostua jopa vasta, kun työ on jo tehty, esimerkiksi työntekijän kotona ja työntekijän omalla tietokoneella.  Työsuhde vaatii työnantajan maksamaan työeläkemaksua ja muita lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja työntekijän maksun yhteydessä.

Työsuhteen peruselementit:

  • työskentelu maksua tai muuta työnantajan maksamaa korvausta vastaan
  • työskentely työnantajan ohjauksen ja valvonnan alaisena
  • työskentely työnantajan tiloissa tai työnantajan määräämissä tiloissa
  • työskentely työsopimuksen mukaisesti

Työsopimus

Työsopimus on perussopimus työmaailmassa. Se muodostuu, kun työnantaja ja työntekijä sopivat työn tekemisestä, siitä maksettavasta palkasta ja muista eduista ja ehdoista. Sopimus sitoo molemmat, sekä työntekijän että työnantajan. Työsopimukselle ei ole olemassa määrättyä muotoa. Se voidaan tehdä suullisesti, mutta on viisaampaa tehdä sopimus kirjallisesti. Työsopimus voidaan tehdä jopa sähköisen kommunikaation avulla.

Aiheet, jotka tulisi käsitellä kirjoittaessa työsopimusta, ovat:

  • tehtävät
  • palkka
  • työsuhteen ehdot
  • työtunnit
  • lomat
  • työlainsäädännöt

Työsopimus tulisi määritellä:

  • aika, jolloin työskentely alkaa
  • mahdollisen määräaikaisen sopimuksen kesto ja syy, miksi se on määräaikainen
  • mahdollisen koeajan pituus
  • työpaikka
  • työntekijän päätehtävät
  • työhön sovellettava työehtosopimus
  • maksun määrityksen perusteet ja maksukausi
  • säännölliset työtunnit
  • vuosiloman määritystapa
  • irtisanomisaika tai tämän ajanjakson määrityksen perusteet

Muistettavat asiat: paikallinen luottamushenkilö voi halutessasi olla paikalla, kun teet työsopimuksesi.

Julkisen palvelun asema

Keskus- ja paikallishallinnossa ja seurakunnissa palvelevien valtion virkamiesten palvelun ehtoja hallinnoi julkisen palvelun työehtosopimukset, jotka on julkisten virkamiesten ja henkilöstöorganisaatioiden solmimia. Tavanomaiset yksityiset työsopimukset voidaan myös tehdä julkisella sektorilla ja suurin osa paikallisista viranomaishenkilöstöstä ovat tavanomaisia työntekijöitä.

Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työ alkaa koeajalla. Tämä ajanjakso ei normaalisti ole pidempi kuin neljä kuukautta, mutta poikkeustilanteessa se voi olla kuusi kuukautta, jos työsuhde edellyttää erityisen, työnantajan järjestämän, koulutusajanjakson, joka kestää pidempään kuin neljä kuukautta.  Koeaika ei voi ylittää puolta mistään sovitusta määräaikaisesta työsuhteesta, jonka kesto on vähemmän kuin kahdeksan kuukautta.
Tehdessään työsopimusta, työnantajan tulee ilmoittaa työntekijälle, jos työehtosopimus sisältää säännöksen koeajasta. Koeajan aikana sekä työnantaja että työntekijä ovat vapaita purkamaan työsopimus puolueettomasta syystä. Jos työsuhde puretaan koejan aikana, ei ole irtisanomisaikaa.
Jos asiakasyritys palkkaa vuokratyöntekijän vuokratyöajanjakson jälkeen ja tämä suorittaa samoja tai samankaltaisia työtehtäviä kyseessäolevalle yritykselle, kyseessäoleva ajanjakso tulee vähentää koeajan maksimipituudesta.

Alaikäiset

Kuka tahansa 15 vuotta täyttänyt, jolla on pakollinen oppivelvollisuus suoritettuna, voi muodostaa, keskeyttää tai peruuttaa työsopimuksen. Alle 15-vuotiaan työsopimuksen voi muodostaa vanhempi tai huoltaja tai nuori, jolle on myönnetty vanhemman tai huoltajan oikeus.

Vanhempi tai huoltaja voi purkaa 15 – 18 -vuotiaan alaikäisen työsopimuksen, mikäli sopimus haittaa työntekijän koulutusta, kehitystä tai terveyttä. Alueelliset valtionhallintoviranomaiset voivat erityisistä syistä myöntää poikkeuksen alaikäiselle, että tämä saa työskennellä esiintyjänä tai apulaisena taiteellisissa tai kulttuurillisissa näyttelyissä tai vastaavissa tapahtumissa. Tällainen työ ei vaaranna lapsen turvallisuutta tai haittaa tämän kehitystä tai koulunkäyntiä. Alaikäisen päivittäiset työtunnit eivät saa ylittää kahta tuntia koulupäivinä eikä seitsemää tuntia muina aikoina. Yli 15-vuotias työntekijä voi osallistua kaksivuorotyöhön, enintään keskiyöhön asti. 14-vuotias työntekijä voi suorittaa sellaista kevyttä työtä, joka ei ole haitallista terveydelle eikä häiritse koulunkäyntiä. 14-vuotiaan työntekijän työajat koulun loma-aikoina eivät saa ylittää seitsemän tuntia päivässä ja 35 tuntia viikossa. Alle 15-vuotiaan yötyö on kielletty. Työnantajan tulee kyseessäolevan työntekijän tai tämän vanhemman tai huoltajan pyytäessä antaa nuorelle työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista. Tämä selvitys tulee antaa ennen työsopimuksen tekoa, ellei sopimus tehdä kirjallisesti tai se koskee yhden päivän kotityötä työntekijän kotona.

Lisätiedot: Työsuojelu ja nuoret työntekijät

Osa-aikainen työ

Osa-aikainen työ määritellään olevan mitä tahansa työtä, jota tehdään alle 30 tuntia viikossa tai vähemmän kuin 75% tavanomaisista työtunneista työpaikalla. Osa-aikaisten työntekijöiden edut eivät saa olla vähempiarvoisia kuin kokoaikaisten työntekijöiden, mutta ne voidaan osittaa työtuntien mukaisesti. Mikäli työpaikalla vaaditaan lisää työvoimaa, työtä tulee ensisijaisesti tarjota  kenelle tahansa työpaikan osa-aikaiselle työntekijälle, joka etsii kokoaikatyötä. Näille työntekijöille tulee tarvittaessa antaa koulutus.

Määräaikainen työsuhde

Määräaikainen työsopimus määrittelee ajankohdat, milloin työsuhde alkaa  ja päättyy.  Työnantajan ja työntekijän tulee noudattaa tätä sopimusta. Määräaikaiselle työsuhteelle tulee aina olla oikeutettu syy, kuten toisen työntekijän sijaisena toimiminen.

Työnantajan aloitteesta tehty määräaikainen työsopimus ilman oikeutettua syytä, katsotaan olevan voimassa toistaiseksi.

Määräaikainen työsopimus voi päättyä ennen sovittua ajankohtaa molempien, sekä työnantajan että työntekijän suostumuksella. Mikäli suostumusta ei ole ja työ päättyy ennen sovittua ajankohtaa,  peruuttanut osapuoli  on velvollinen korvaamaan toiselle osapuolelle mitkä tahansa tästä aiheutuneet kulut. Vaikka irtisanomisaika ei koske määräaikaista työsopimusta, ellei näin erikseen sovittu työsopimusta tehtäessä tai jälkikäteen,   työsuhdetta ei voida kuitenkaan purkaa samoin perustein kuin tavanomaista, toistaiseksi voimassaolevaa työsopimusta.

Määräaikaista työntekijää ei voida kohdella epäoikeudenmukaisesti suhteessa vakituisiin työntekijöihin vain työsuhteen keston vuoksi. Henkilö voidaan nimittää keskushallinnon julkisen palvelun asemaan kiinteäksi ajanjaksoksi, kun tälle on olemassa oikeutettu syy. Tämä määräaikainen, julkisen palvelun työsuhde päättyy, kun kiinteä ajanjakso on tullut täyteen. Valtion virkamies, joka on nimitetty kiinteäksi ajanjaksoksi ilman hyvää syytä, on oikeutettu 6 – 24 kuukauden palkan määrän korvaukseen perusteettomasta julkisesta nimittämisestä sen jälkeen, kun julkisen palvelun työsuhde on päättynyt. Määräaikainen julkinen nimittäminen voidaan keskeyttää tai peruuttaa samoin perustein kuin vakituinen julkinen nimittäminen.

Vuokratyö

Vuokratyöntekijä on yrityksen työntekijä, jonka kanssa työntekijä on tehnyt työsopimuksen.  Vuokrayritys  maksaa työntekijän palkat, ylityökorvaukset, lomakorvaukset ja muut työntekijän edut.  Se maksaa myös eläkkeen ja muut lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Maksut ja ehdot  vuokratyösuhteessa tulee olemaan  pääosin vuokrayritystä sitovan työehtosopimuksen määrittelemiä.  Kun tällaista sopimusta ei ole, asiakasyritystä sitova työehtosopimus on voimassa. Asiakasyritys ohjaa ja valvoo vuokratyöntekijää.  Asiakasyrityksellä on myös velvollisuus ilmoittaa vuokratyöntekijöille tulevista avoimista työpaikoista. Vuokratyöntekijä on oikeutettu käyttämään palveluita (kuten henkilöstön ruokala), jonka asiakasyritys tarjoaa omille työntekijöilleen.

Urakoitsijan vastuu

Urakoitsijalla on velvollisuus tutkia kenen tahansa vuokratyötä tai aliurakoitsijoita käyttävän liikekumppanin taustat, kun työ on valmis urakoitsijan työmaalla tai -tiloissa.  Tämä sisältää tutkimusta, onko aliurakoitsija täyttänyt lainmukaiset velvollisuutensa vero-, eläke- ja palkanmaksuista. Urakoitsijalla on velvollisuus selvittää, mikä työehtosopimus ja millaisia työsuhteen ehtoja liikekumppani käyttää työntekijöidensä kanssa.  Henkilöstön edustajat ovat oikeutettuja tietämään ulkopuolisen työvoiman käytöstä.

Henkilöstön edustaja on oikeutettu saamaan tietoa:

  • käytetyn ulkopuolisen työvoiman määrästä,
  • vuokratyövoimaa vuokraavan tai alihankintasopimusta käyttävän yrityksen nimi,
  • työmaa,
  • työtehtävät
  • työsopimuksen kesto, ja
  • työehtosopimus ja työsopimuksen pääehdot, jotka koskevat vuokra- tai alihankkijatyötä tekeviä työntekijöitä.

Urakoitsijaa, joka ei tutki näitä asioita, voidaan sakottaa tästä huolimattomuudesta. Työterveys- ja turvallisuusviranomaiset valvovat tilaajavastuun noudattamista.

Etätyö

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä voi joko osittain tai kokonaan työskennellä olematta työpaikalla, esimerkiksi olemalla kotona. Etätyö sisältää usein työnantajan ja työntekijän välisen tietokommunikaatiolinkin, kun työ on kesken, ja työntekijä suorittaa tämän työn yleisesti käyttäen työnantajan välineistöä. Etätyö muodostaa myöskin työsuhteen, jossa työnantajalla on oikeus ohjata ja velvollisuus valvoa työtä, ja työntekijä on velvollinen noudattamaan työnantajan antamia ohjeistuksia ja säännöksiä. Työnantaja pysyyvastuussa työnantajan työterveydestä ja turvallisuudesta. Kaikkia, muualla kuin työnantajan tiloissa suoritettavia, töitä ei voida kuitenkaan luokitella etätyöksi. Esimerkiksi työtä tien päällä tai rakennustyömaalla tai kotiapulaisena ei lasketa etätyöksi, vaikka työnantaja ei voikaan jatkuvasti olla läsnä ohjaamassa ja valvomassa työtä.

Itsenäinen ammatinharjoittaminen

Työtä voidaan tehdä myös itsenäisenä, itsetyöllistettynä elinkeinonharjoittajana. Tämä tarkoittaa, että työntekijä tai elinkeinonharjoittaja, joka myy työn, hyväksyy ja myöntää työtehtävän itsenäisen vastuun, ja on joko työntarjoajan ohjattavana tai valvottavana. Vaikka itsetyöllistynyt henkilö voikin työskennellä yksittäisenä elinkeinonharjoittajana, freelancer tai yrityksen edustaja, ei toimintamallilla ole merkitystä sen kannalta, onko työn suorittaja työntekijä tai itsetyöllistetty. Itsetyöllistetty henkilö on velvoitettu itsetyöllistyneen eläkemaksuihin (YEL) ja muihin vakuutusmaksuihin.

Merkkejä itsetyöllistymisestä:

  • työn suorittaja hankkii tarvittavat työkalut ja työtilat itse
  • työn suorittaja määrittää työtunnit itse
  • työ korvataan sen tuloksen tai laskutuksen mukaisesti
  • itsetyöllistynyt henkilö maksaa eläke- ja muut vakuutusmaksut

Työskentely apurahalla

Työ voidaan suorittaa tiettynä ajanjaksona apurahalla, joka ei merkitse työsuhdetta. Apurahansaajat voivat hakea eläkevakuutusta Melan kautta.

Työskentely ulkomailla

Euroopan Talousalueen ja Euroopan Unionin asukkailla on oikeus muuttaa vapaasti näiden maiden välillä työtarkoituksessa. Nämä työnhakijat saavat lähteä Suomesta ja oleskella toisessa Jäsenmaassa hakien töitä kolmen kuukauden ajan ilman oikeuden menettämistä suomalaiseen työttömyysturvaan.  Löytäessään työpaikan, työntekijä turvaa sen Jäsenmaan sosiaaliturvajärjestelmän korvaamisen, jossa työ on suoritettu ja oikeus suomalaisiin etuihin päättyy. Työntekijä, joka palaa Suomeen toisessa Jäsenmaassa työskentelyn jälkeen, on yleisesti jälleen Suomen sosiaaliturvajärjestelmän korvauksen alaisena. Työntekijät ovat oikeutettuja pysymään toisessa Jäsenmaassa niin kauan kuin heidän työsuhteensa jatkuu ja tämän jälkeen rajoitetun ajan, hakiessaan uutta työtä. Työntekijöiden tulee rekisteröidä asuinpaikkansa toisessa Jäsenmaassa, mikäli tämä asuminen jatkuu yli kolme kuukautta.

Lisätietoja: TE-toimisto

Lähetetyt työntekijät

Liikeyritys tai organisaatuo Suomessa voi lähettää työntekijöitään tekemään työtä ulkomailla. Ulkomaan työtehtävään lähetetyt työntekijät yleisesti jatkavat pyydettäessä Suomen sosiaaliturvajärjestelmän alaisena. On suositeltavaa, että lähetetty työntekijä solmii kirjallisen työsopimuksen työnantajansa kanssa.

Tällaisen sopimuksen tulisi mielellään sisältää:

  • työtehtävät ja -tunnit
  • palkat ja ylityökorvaukset
  • vuosilomat
  • matkakulut ja päivärahat
  • ulkomaan majoituskulut
  • työ- ja majoitusjärjestelyt palatessaan työtehtävästä

Työsuhteen purkaminen

Työnantaja voi purkaa vakituisen työntekijän työsuhteen joko merkittävistä tai painavista syistä, jotka aiheutuvat yksittäisestä työntekijästä tai tarpeettomuudesta. Työntekijä on vapaa purkamaan työsopimuksen  ilman syyn erittelemistä.  Yleisin irtisanomissyy on liiketuottavuuden heikkeneminen tai tuotannon ja työn uudistaminen niin, ettei työnantaja voi enää tarjota aiempaa tai muuta työtä työntekijälle. Näissä tapauksissa työn vähenemisen tulee olla merkittävää ja pysyvää. Jos muuta työtä ei kuitenkaan ole saataville, joko kyseessä oleva yritys tai joku muu yritys, jonka henkilöstöasioissa työnantajalla on määräysvaltaa, tulee tätä työtä tarjota niille työntekijöille, joita ovat muutoin tarpeettomuuden uhkaamina.
Työsuhde voidaan purkaa sellaisilla perusteilla, jotka aiheutuvat yksittäisestä työntekijästä. Niitä työntekijöitä, jotka laiminlyövät työtehtäviään tai rikkovat velvollisuuksiaan, ei voida kuitenkaan irtisanoa ennen kuin heitä on varoitettu ja heille  on annettu mahdollisuus  korjata rikkomuksensa.

Vähintään seuraavia ja samanlaisia syitä ei voida pitää asianmukaisina ja painavina yksittäisinä perusteina irtisanomiseen:

  • työntekijän sairaus,
  • osallistuminen Työehtosopimuslakia noudattavaan teolliseen toimintaan,
  • työntekijän poliittiset, uskonnolliset tai muut näkemykset

Tuomioistuin voi määrätä sellaisen työnantajan, joka laittomasti irtisanoo työntekijän, maksamaan korvauksia työntekijälle perusteettomasta irtisanomisesta. Tämä korvaus vaihtelee 3 ja 24 kuukauden palkan välillä. Tuomioistuin ei voi määrätä palauttamista laittomien irtisanomistenkaan tapauksissa.

Ellei työehtosopimuksessa tai yksittäisessä työsopimuksessa ole muuta määrätty, työnantajan täytyy noudattaa seuraavia irtisanomisaikoja irtisanoessaan työntekijää:

  • 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut alle vuoden,
  • yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yhdestä neljään vuoteen,
  • kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut neljästä kahdeksaan vuotta,
  • neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut kahdeksasta kahteentoista vuotta, ja
  • kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut alle kaksitoista vuotta

Ellei työehtosopimuksessa tai yksittäisessä työsopimuksessa ole muuta määrätty, työntekijän tulee noudattaa seuraavia irtisanomisaikoja irtisanoessaan työntekijää:

  • 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut alle viisi vuotta, ja
  • yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut alle viisi vuotta.

Valtion virkamiehen virasta irtisanomisen sallitut perusteet ovat samat kuin työntekijän irtisanomisen suhteen. Toisin kuin työntekijän tilanteessa, julkinen nimittäminen jatkuu, mikäli vetoomuksessa todetaan, että irtisanominen oli laiton.

Lomautus

Lomautus on väliaikainen erottaminen töistä ja palkanmaksusta,  kun taas työsuhde jatkuu muilta osin. Lomautus on sallittua, kun työntekijä voitaisiin muutoin joutua tarpeettomaksi tai kun työssä on tapahtunut väliaikaista vähentymistä. Lomautus voi jatkua  enintään 90 päivää  työn väliaikaisen vähentymisen tapauksessa.  Työntekijä voidaan lomauttaa toistaiseksi, jos työntekijää ei voida muutoin katsoa tarpeettomaksi (esim. saatavilla olevan työmäärän merkittävä ja pysyvä vähentyminen uudelleenjärjestelyn tai heikentyneen kannattavuuden vuoksi ilman mahdollisuuksia vaihtoehtoiseen työhön tai koulutukseen).
Työnantaja voi lomauttaa määräaikaisen työntekijän vain, jos työntekijä toimii sijaisena vakituiselle työntekijälle, joka voitaisiin samoin perustein lomauttaa. Ellei työehtosopimuksessa ole muutoin määrätty, työnantajan tulee antaa 14 päivän varoitusaika lomautuksesta. Paikallishallinnon lomautukset tulee ilmoittaa vähintään kuukautta etukäteen. Lomautusvaroitus annetaan työntekijälle henkilökohtaisesti.
Työntekijä on vapaa tekemään työtä toiselle työnantajalle lomautuksen aikana,  ja on oikeutettu purkamaan työsuhteen ilman irtisanomisaikaa lomautuksen aikana. Työntekijä, joka eroaa, kun lomautus on jatkunut keskeytyksettä vähintään 200 päivää  on oikeutettu palkkoihin ja maksamatta jääneisiin lomarahoihin  siltä irtisanomisajalta, jolloin työnantaja olisi ollut velvollinen irtisanomaan työntekijän.
Työntekijä, joka on ollut lomautettuna, on oikeutettu työttömyysetuuteen normaalein työnhakijan ehdoin.

Liiketoiminnan siirto

Liiketoiminnan siirto on tilanne, jolloin liiketoiminta tai osa liiketoiminnasta myydään toiselle yritykselle tai jolloin julkinen sektori, kuten valtion virasto tai sen osa yhdistetään yritykseen.  Työntekijöiden tilanne ei muutu liiketoiminnan siirron yhteydessä ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirretään vain seuraavalle omistajalle. Uusi omistaja ei voi irtosanoa työntekijöitä vain liiketoiminnan luovuttamisen vuoksi. Työntekijöillä on erityisoikeus irtisanoutua, kun liiketoiminta luovutetaan, ja he voivat purkaa työsopimuksensa luovutuspäivästä alkaen, tietyin ehdoin.

Työsuhteen peruuttaminen

Työsopimus voidaan peruuttaa vain välittömästi voimaan tulevaksi vain erityisin painavin perustein, kuten vakavan rikkomuksen tai työsopimuksen perusvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi. Jos työntekijä on ollut poissa töistä alle seitsemän työpäivän ajan ilman pätevän syyn ilmoittamista työnantajalle, työsuhde voidaan katsoa puretuksi poissaolosta lähtien. Työntekijä voi peruuttaa työsopimuksen välittömästi voimaan tulevaksi, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsuhteen perusvelvollisuuksia. Keskushallinnon työnantaja voi peruuttaa valtion virkamiehen nimityksen, mikäli tämä törkeästi rikkoo tai laiminlyö virkansa velvollisuuksia.

Työtodistus

Työsuhteen lopussa  työntekijä on oikeutettu pyydettäessä kirjalliseen todistukseen työnantajalta, jossa eritellään työsuhteen kesto ja tehtyjen työtehtävien luonne. Jos työntekijä niin pyytää, työtodistuksesta tulee tulla ilmi myös työsuhteen purkamisen syy ja sisältää todistus työntekijän kyvyistä ja suorituksesta.