Työntekijät tulevat oikeutetuiksi ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehdessään työtä. Edut, kuten sairauspäiväraha, vanhempainraha ja työttömyysetuus voivat vaihdella ansioiden mukaan.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

Työntekijä on oikeutettu äitiysvapaaseen raskauden viimeisissä vaiheissa. Kela maksaa äitiysetuutta enintään 105 normaalin arkipäivän ajan, perustuen odottavan äidin ansioihin tämän ollessa töissä, jonka jälkeen äiti tai isä voi pitää vanhempainvapaata. Tällöin Kela maksaa vanhempainetuutta perustuen kyseessäolevan vanhemman ansioihin  vanhempainvapaan enintään 158 normaalin arkipäivän ajan.
Isät ovat oikeutettuja vanhempainetuuteen yhteensä 54 normaalin arkipäivän ajaksi, joista 18 etuuspäivää voidaan maksaa joko äitiysetuusaikana tai äidin pitämän vanhempainetuusaikana.

Vanhempainvapaajakson jälkeen isä on myös oikeutettu isyysetuuteen ja yhteen isyysvapaajaksoon, enintään 36 normaalin arkipäivän ajaksi, pitäessä vähintään 12 + 24 päivän vanhempainvapaan, joka jaetaan vanhempien kesken. Äiti ja isä voivat pitää vanhempainvapaat osissa yhdistäen osa-aikaisen työn ja osittaisen vanhempainvapaan niin, että      vain toinen vanhemmista     hoitaa lasta kotona milloin tahansa. Osa-aikatyösopimus tulee solmia molempien vanhempien sekä heidän työnantajiensa kesken. Työnantajalle tulee yleisesti ilmoittaa vanhempainvapaista kaksi kuukautta etukäteen. Yhden kuukauden varoitusaika vanhempainvapaasta, enintään 12 normaalia arkipäivää, yleensä riittää. Työehtosopimukset voivat sisältää säännöksiä työnantajan maksuvelvollisuuksista maksaa palkkaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta. Tämä velvollisuus jatkuu usein kolme kuukautta     vanhempainvapaasta, Kelan maksaessa vastaavan äitiysetuuden suoraan työnantajalle.

Lisätiedot: KELA – lapsiperheet

Hoitovapaa

Työntekijät ovat oikeutettuja pitämään vapaata hoitaakseen omia lapsiaan tai muuta, vakituisesti samassa taloudessa asuvaa lasta siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaata voidaan ottaa enintään kahdeksi, vähintään kuukauden pituiseksi ajanjaksoksi, ellei työnantaja ja työntekijä ole muutoin sopineet. Vain toinen vanhempi tai huoltaja voi pitää hoitovapaata minä tahansa ajankohtana. Vanhempi voi kuitenkin pitää hoitovapaata toisen vanhemman äitiys- tai vanhempainvapaan aikana. Työntekijän tulee ilmoittaa työntantajalle hoitovapaasta ja sen kestosta vähintään kaksi kuukautta etukäteen. Kela voi maksaa kotihoidontukea hoitovapaan ajalta.

Osittainen hoitovapaa

Hoitovapaa voidaan pitää myös osittaisena vähennettyinä työtunteina. Tämä vaihtoehto on käytettävissä sellaiselle työntekijälle, joka on tehnyt työtä samalle työnantajalle vähintään kuuden kuukauden ajan viimeisen 12 kuukauden aikana. Osittainen hoitovapaa voidaan pitää hoitaakseen lasta lapsen peruskoulun toisen luokan loppuun saakka. Rajoitteisen tai kroonisesti sairaan lapsen vanhempi voi pitää osittaista hoitovapaata, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Vaikka vanhemmat eivät voi molemmat pitää osittaista vanhempainvapaata samaan aikaan, voivat he pitää sitä vuorottaisina päivinä tai eri vuorokaudenaikoina. Työntekijän tulee toimittaa osittaisen hoitovapaan hakemus viimeistään kaksi kuukautta ennen hoitovapaan alkamista. Ainoastaan poikkeustilanteissa työnantaja voi kieltäytyä myöntämästä osittaista hoitovapaata. Tällaisissa tapauksissa työnantajan tulee todistaa, että vapaa häiritsee vakavasti tuotantoa tai palvelutoimintaa. Jos työntekijä on oikeutettu osittaiseen hoitovapaaseen eikä työpaikalla voida tehdä sopimusta tällaisen vapaan järjestelyistä, tällaisessa tapauksessa osittainen hoitovapaa myönnetään vähentämällä päivittäistä työaikaa kuuteen tuntiin tai viikottaista työaikaa 30 tuntiin. Työntekijä voi olla oikeutettu osittaiseen Kelan hoitotukeen tämän vapaan ajalle. Tämä tuki voidaan maksaa vanhemmille alle 3-vuotiaasta lapsesta sekä jälleen vanhemmille ensimmäistä ja toista koululuokkaa käyvästä lapsesta.

Lisätiedot: KELA – osittainen hoitovapaa

Tilapäinen hoitovapaa

Työntekijä on oikeutettu tilapäiseen hoitovapaaseen enintään neljäksi työpäiväksi minä ajankohtana tahansa, hoitaakseen työntekijän tai muuta samassa taloudessa vakituisesti asuvaa lasta, joka on alle 10-vuotias, tai järjestääkseen tällaista hoitoa. Vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa, on sama oikeus. Vaikka vanhemmat eivät molemmat voi pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti, voidaan hoitovapaa jakaa heidän kesken. Työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta sekä sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän tulee toimittaa luotettavat perusteet tilapäiseen hoitovapaaseen.

Poissaolo pakottavista perhesyistä

Työntekijät ovat oikeutettuja tilapäiseen, palkattomaan poissaoloon työstä, mahdollistaen     välttämättömän henkilökohtaisen huomion     pakottavista syistä, jotka johtuvat sairaudesta, onnettomuudesta tai muusta ennakoimattomasta syystä, joka on tapahtunut työntekijän perheelle. Työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle tästä poissaolosta ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän tulee toimittaa luotettavat perusteet kyseessäolevalle poissaololle. Jos työntekijän poissaolo töistä on välttämätöntä perheenjäsenen tai muun läheisen henkilön erityisen hoitotarpeen vuoksi, tulee työnantajan yrittää järjestää työ uudelleen niin, että työntekijä voi pitää tilapäisen vapaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tämän poissaolon kestosta ja muista asiaanliittyvistä järjestelyistä sekä mistä tahansa aikaisesta työhönpaluusta ennen poissaolon sovitun ajanjakson loppua.

Sairauspäiväraha

Sairauspäiväraha on sidonnainen työntekijän palkkaan. Se ei voi ylittää n. 70 prosenttia perusansiosta ja se on verotettavaa tuloa. Työnantajan maksamat palkat sairausvapaan aikana voivat korvata vastaavan Kelan sairauspäivärahan. Etuutta voidaan maksaa enintään 300 normaalin arkipäivän ajan, 9 päivän odotusjakson jälkeen. Työkyvyttömyyseläke voi tulla maksettavaksi, mikäli sairaus jatkuu pidempään.
Sairausvakuutusta hallinnoi Kansaneläkelaitos (Kela).

Osittainen sairauspäiväraha

Sairastunut työntekijä voi palata työhön osa-aikaisesti ja saada osa-aikaista palkkaa ja osittaista sairauspäivärahaa Kelalta. Tämän etuuden maksaminen voi alkaa sairauspäivärahan yhdeksän päivän odotusjakson jälkeen. Osittaista sairauspäivärahaa voidaan maksaa enintään 72 normaalin arkipäivän ajalta. Palaaminen osa-aikatyöhön on vapaaehtoinen järjestely, joka tulee sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Tämä palaaminen ei saa vaarantaa parantumista tai terveyttä. Työtunnit tulee vähentää 40 – 60 prosenttiin aikaisemmasta määrästä. Palkat maksetaan työehtosopimuksen mukaisesti sairauspäivärahaan oikeutetun ajanjakson ajalta. Osittaisen sairauspäivärahajärjestelmän tarkoituksena on auttaa työntekijöitä pysymään töissä ja selviytymään sen tuomista vaatimuksista sekä edistää kuntoutumista ja työhönpalaamista.

Työttömyysetuus

Työttömyyden aikana työntekijä voi olla oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysetuuteen tai työmarkkinatukeen. Ansiosidonnainen päiväraha maksetaan työnhakijoille, jotka kuuluvat työttömyyskassaan. Muut työntekijät saavat perustyöttömyysrahaa Kelalta. Ansiosidonnainen työttömyysraha ja perustyöttömyysraha amksetaan työttömille työntekijöille, jotka ovat työskennelleet kahdeksan kuukauden ajan viimeisen 28 kuukauden aikana. Työntekijä, joka ei täytä näitä vaatimuksia tai joka on saanut työttömyysrahaa maksimin 500 päivän ajalta, on oikeutettu Kelan työmarkkinatukeen. Ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi Työ- ja Elinkeinotoimistoon (TE-Toimisto) on ehdoton ehto työttömyyetuuksien saamiselle. Lomautetut työntekijät ovat yleisesti myös oikeutettuja työttömyysetuuteen. Ansiosidonnainen päiväraha on noin 50-70 prosenttia normaalista keskimääräisestä palkasta. Perustyöttömyysraha vaihtelee vuosittain. Kaikki työttömyysetuudet sisältävät lapsikorotuksen huollettavista lapsista, joka vaihtelee lasten määrän mukaisesti. Työttömyysetuus on veronalaista tuloa.

Irtisanomissuoja

Työntekijän irtisanomissuojan ideana yrityksen supistamisessa on parantaa niiden työntekijöiden tilannetta, jotka on todettu tarpeettomiksi tai lomautettu pitkiksi ajanjaksoksi. Tavoitteena on auttaa työntekijöitä löytämään uusi työ niin pian kuin mahdollista, helpottaa työnhakua, parantaa ammattitaitoja ja tarjota enemmän mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja muihin aktiviteetteihin, jotka edistävät työn saantia. Tämä prosessi on työntekijöille vapaaehtoinen.

Työnhakija on oikeutettu irtisanomissuojaan, mikäli mitkä tahansa ehdot seuraavista täyttyvät:     

  • työntekijä on tehty tarpeettomaksi, mutta hänellä on vähintään kolmen vuoden työhistoria
  • määräaikainen työ päättyy ja työntekijä on ollut määräaikaisessa työsuhteessa saman työnantajan kanssa kolmen vuoden ajan viimeisen 42 kuukauden aikana
  • määräaikainen työ päättyy ja työntekijälle on kertynyt yhden tai useamman työnantajan kanssa vähintään viiden vuoden työhistoria edeltävien seitsemän vuoden aikana
  • työntekijä on ollut lomautettuna vähintään 180 päivää ja hänellä on vähintään kolmen vuoden työhistoria

Ollakseen oikeutettu irtisanomissuojaan, työnhakijan tai lomautetun työntekijän tulee laatia työllistymissuunnitelma Työ- ja elinkeinotoimistolla. Tämä työllistymissuunnitelma voi sisältää uudelleenkoulutusta, työllisyyspolitiikkakoulutusta, työharjoittelua ja teollista koulutusta, työelämäkoulutusta ja vapaaehtoiskoulutusta. Työntekijä, joka täyttää järjestelmän vaatimukset, on oikeutettu korkeampaan työttömyysetuuteen, joka voidaan maksaa ansiopäivärahana, mikäli työllistymissuunnitelma on laadittu työntekijälle ja työntekijä noudattaa tätä suunnitelmaa. Työttömäksi joutuneet työntekijät ovat oikeutettuja työllistymisvapaata irtisanomisaikana, ellei tällainen vapaa aiheuta merkittävää haittaa työnantajalle.

Tällaisen vapaan kesto on:

  • enintään 5 päivää, mikäli työntekijän irtisanomisaika on enintään kuukausi
  • enintään 10 päivää, mikäli työntekijän irtisanomisaika on 1-4 kuukautta
  • enintään 20 päivää, mikäli työntekijän irtisanomisaika on pidempi kuin neljä kuukautta.

Opiskelijoiden oikeudet työttömyysetuuteen

Opiskelija voi olla oikeutettu työttömyysetuuteen, mikäli kyseessäolevat opinnot ovat osa-aikaisia tai jos kokoaikaisiksi katsotut opinnot eivät ole este kokoaikatyölle. Työ- ja elinkeinotoimisto tutkii, ovatko opinnot tällainen este. Kansaneläkelaitos (Kela) hallinnoi opiskelijan apurahaa tarjotakseen toimeentulotukea kokoaikaisen opiskelun aikana. Työ- ja elinkeinotoimistolle tulee aina ilmoittaa opinnoista, vaikka ne olisivatkin epävirallisia.

Palkkatuki

TE-toimisto voi myöntää palkkatukea työnantajalle sellaisen työttömän henkilön palkkauskustannuksiin, joka ei ole löytänyt työsuhdetta avoimilta työmarkkinoilta tai harjoittelupaikkaa. Palkkatuki voidaan myöntää tehdystä työstä työsopimuksen alaisena tai oppisopimuskoulutuksessa. Työnhakija voi myös käyttää TE-toimiston myöntämiä palkkatukikortteja vapaaehtoisen työnhaun tueksi. Palkkatuki myönnetään sitten työnantajalla kortin haltijan palkkauskustannuksiin.

Palkkaturva

Sellaisen työntajan työntekijä, joka joutuu konkurssiin tai on muuten todettu maksukyvyttömäksi, voi hakea maksamattomille palkoille korvausta palkkaturvajärjestelmän kautta. TE-toimisto maksaa maksamattomat palkat ja muut saatavat kolmen kuukauden ajalta pyydettäessä palkkaturvana. Nämä saatavat sisältävät myös sellaiset elementit, kuten maksamattomat ylityökorvaukset ja maksamattomat lomarahat.

Lisätiedot: ELY-keskus, palkkaturva

Ryhmähenkivakuutus

Työntekijät on turvattu työnantajan ottamalla ryhmähenkivakuutuksella. Vakuutuskorvaus maksetaan yleensä menehtyneen aviopuolisolle tai rekisteröidylle kumppanille ja alaikäisille lapsille.

Työtapaturmavakuutus

Työnantajien tulee järjestää työtapaturmavakuutus työntekijöilleen tapaturmavakuutusyhtiöltä, joka tarjoaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen. Työntekijät ovat oikeutettuja korvaukseen minkä tahansa työtapaturman tai ammattitaudin sattuessa Työtapaturmalain4 mukaisesti. Lakisääteinen tapaturmavakuutus kattaa lähes kaikki tapaturmat, jotka tapahtumat työhön liittyvissä olosuhteissa sekä ammattitaudit. Työntekijöiden ja valtion virkamiesten lisäksi lakisääteinen oikeus tapaturmavakuutukseen yltää myös opiskelijoihin, jotka ovat tekemisissä käytännön harjoitusten, perhepäivähoidon, taiteilijoiden ja tieteilijöiden kanssa, jotka työskentelevät avustuksilla, aikuisten työllisyyspoliittisten koulutusjärjestelmien osanottajien ja muiden työhön liittyvien henkilöiden kanssa.     Valtiohallinnon työntekijöiden lakisääteistä tapaturmavakuutusta hoidetaan Valtiokonttorissa ja maanviljelijöiden ja tuensaajien vastaavaa vakuutusta hoitaa Maantalousyrittäjien Sosiaalivakuutuslaitos.

Aikuiskoulutustuki

Aikuiskoulutustuki on Koulutusrahaston myöntämä tuki vähintään kahdeksan vuoden työhistorian omaaville henkilöille ammatillista koulutusta tai taitoja kehittävää koulutusta varten julkisesti valvotussa koulutuskeskuksessa. Tuki myönnetään enintään 18 kuukaudeksi ja se vastaa ansiosidonnaista työttömyystukea ilman korotusosia. Aikuiskoulutustuki on verotettavaa tuloa. Määräaikaiset työntekijät ovat myös oikeutettuja tukeen opiskeluvapaan ajaksi tai vastaavaksi työnantajan kanssa sovitun työn vapautuksen ajaksi.

Ammattitutkintostipendi

Ammattitutkintostipendi on kertakorvaus     henkilölle, joka on suorittanut perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Nämä tutkinnot sisältävät tutkintokokeita, jotka ovat pätevyyskomitean valvomia ja ne voidaan suorittaa ilman ennakkokoulutusta koulutuslaitoksessa. Apurahan vastaanottajan tulee olla tutkintokokeen aikana alle 64-vuotias ja hänellä tulee olla vähintään viiden vuoden työhistoria.

Eläketurva

Eläkettä kertyy työuran aikana ja sen lopullinen määrä riippuu tehdyistä työvuosista ja ansaituista palkoista. Työnantajat järjestävät eläketurvan työntekijöilleen, kun taas itsetyöllistyneiden työntekijöiden tulee tehdä omat eläkejärjestelynsä. Eläkkeeseen oikeutetut ansiot tulevat     työstä, joka on suoritettu 18 ja 68 ikävuoden välillä. Eläkkeen kertymismäärä on 1,5 prosenttia vuosiansioista ikävälillä 18-52 vuotta, 1,9 prosenttia ikävälillä 53-62 vuotta ja 4,5 prosenttia ikävuodesta 63 ylöspäin.

Eläkettä kertyy myös maksamattomilta ajanjaksoilta, kuten äitiys-, sairaus- ja työttömyysetuuksista, alle kolmevuotiaan lapsen hoidosta sekä opiskeluun vietetystä ajasta.     Henkilö voi valita jäädä eläkkeelle milloin tahansa ikävuosien 63 ja 68 vuoden välillä, mutta eläke on suurempi, kun henkilö jatkaa työskentelyä pidempään, suurempaa ikää kohti.     Osa-aikaeläkkeen tapauksessa työntekijä jatkaa työskentelyä osa-aikaisesti, saaden eläkemaksuja joidenkin asiaanliittyvien, menetettyjen tulojen korvaamiseksi. Osa-aikaeläkkeen vaihtoehto on     saatavilla henkilöille, jotka ovat 60-67 -vuotiaita, alempi ikäraja koskee vuonna 1953 tai myöhemmin syntyneitä.

Lisätiedot: Tyoelake.fi

Vammaiseläke

Vammaiseläkettä maksetaan työntekijöille, jotka kärsivät sairaudesta, oireyhtymästä tai vammasta, joka vähentää heidän työkykyään, oletettaessa työkyvyttömyyden kestävän vähintään yhden vuoden ajan. Työntekijä voi olla oikeutettu kuntoutusetuuteen, kun työkyvyttömyys arvioidaan väliaikaiseksi. Eläkkeet ovat veronalaista tuloa.