Vuosiloma ansaitaan työssä vietetyn ajan mukaisesti lomanmääräytymiskuukausien aikana.

Lomanmääräytymiskuukausi

Lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kuukausi, jolloin työntekijä tekee työtä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. Vuosiloma riippuu siitä, kuinka kauan työsuhde on jatkunut. Työntekijä ansaitsee kaksi päivää lomaa jokaiselta työskennellyltä lomanmääräytymiskuukaudelta, mikäli työsuhde on jatkunut alle yhden vuoden ajan lomanmääräytymisvuoden lopussa (31. maaliskuuta). Tämä oikeus nousee kaksi ja puoli päivää per työskennelty lomanmääräytymiskuukausi. Työehtosopimukset myöntävät usein pidempiä lomia. Työntekijä, joka ei ole oikeutettu lomiin perussäädösten mukaisesti, voi valita pitää kahden normaalin viikonpäivän loman jokaista työsuhteen kuukautta kohti. Lomakorvaus maksetaan tältä poissaololta. Kotityöntekijät ja määräaikaiset työntekijät, jotka työskentelevät peräkkäisinä määräaikaisina työsuhteina samalle työnantajalle ovat myös oikeutettuja lomakorvaukseen.

Vuosiloman ansaitseminen

Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1. huhtikuuta ja päättyy 31. maaliskuuta. Työnantaja päättää loman ajankohdan, mutta hänen tulee kuulla työntekijän toiveita tämän suhteen. Työntekijälle tulee ilmoittaa vuosiloman ajankohdasta vähintään kuukautta, mutta viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosiloman alkua. Vuosiloma lasketaan normaaleina viikonpäivinä, tarkoittaen, että lauantai lasketaan mukaan, myös silloin, kun työntekijä ei normaalisti työskentele lauantaisin. Normaali viikko keskus- ja paikallishallinnon palveluissa on nykyään viisi päivää ja lauantaita ei enää lasketa mukaan valtion virkamiesten vuosilomaan.

Loman pitäminen

24 päivän vuosiloma (20 päivää keskushallinnon palveluissa) tulee pitää loma-ajanjaksona toukokuun alun (tai kesäkuun keskushallinnon palveluissa) ja syyskuun lopun välillä. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia muista järjestelyistä  lomien aikataluisista ja lykkäämisistä. Mistä tahansa 12 päivää (10 päivää keskushallinnon palveluista) ylittävästä vuosilomasta voidaan tehdä sopimus, esimerkiksi pidettäväksi viimeistään suraavan loma-ajanjakson aikana. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että mikä tahansa loman osa, joka ylittää 18 päivää, siirretään ja pidetään myöhemmin poissaolona. Riippuen loman pituudesta, keskushallinnon palvelun työntekijät voivat siirtää minkä tahansa 15 tai 20 päivää ylittävän loman ja pitää tämän myöhemmin poissaolona. Työntekijän pyynnöstä, mikä tahansa yli neljä viikkoa ylittävä loma voidaan muuttaa vähennetyiksi työtunneiksi. Mitkä tahansa sopimukset loman muuttamiseta vähennetyiksi työtunneiksi tulee tehdä kirjallisesti.

  • Vuosiloma ansaitaan 2 normaalista arkipäivästä per kuukausi, nousten 2,5 päivään, kun on työskennelty kokonainen lomanmääräytymisvuosi,
  • Lomanmääräytymisvuosi on 1. huhtikuuta – 31. maaliskuuta
  • Loma-ajanjakso, jolle osa vuosilomasta tulee myöntää on 2. toukokuuta – 30. syyskuuta (1. kesäkuuta – 30. syyskuuta keskushallinon palvelussa)
  • Mikä tahansa 18 päivää ylittävä loma (15 tai 20 päivää keskushallinnon palvelussa, riippuen loman pituudesta) voidaan siirtää ja pitää poissaoloina
  • Työntekijän pyynnöstä, enintään 5 päivää mistä tahansa lomaoikeudesta, joka ylittää 24 päivää (tai 20 päivää keskushallinnon palvelussa) voidaan pitää vähennettyjen työtuntien muodossa
  • Lomaraha on työehtosopimuksen määräämä etu, yleisesti 50 prosenttia vuosilomapalkasta

Vuosilomapalkka ja lomaraha

Vähintään säännöllinen tai keskimääräinen palkka maksetaan vuosittaiselle lomajaksolle. Kuukausipalkkaisten työntekijöiden lomapalkka sisältää kaikki ei-väliaikaiset bonukset. Lomaraha maksetaan työntekijälle ennen kuin loma alkaa. Työntekijät, jotka työskentelevät alle 14 päivää kuukaudessa tunti- tai kannustinpalkoilla, saavat lomakorvausta 9-11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden yhteisrahasta, riippuen, kuinka kauan työsuhde on jatkunut. Lomanmääräytymisvuodelle ja lomajaksolle laskettuun rahaan ei voi vaikuttaa vanhempainvapaat, sairaus tai onnettomuus, terveydellinen kuntoutus, julkisten viranomaisten määräämäät odotusjaksot tai lomautukset. Työehtosopimukset säätävät yleisesti myös lomarahan, joka on 50 prosentin suuruinen maksu vuosilomalle. Tämä raha maksetaan joko ennen vuosilomaa tai sen jälkeen, riippuen kyseessäolevasta sopimuksesta. Lomaraha perustuu kokonaan työehtosopimuksiin. Tällaisilla rahoilla ei ole lakisääteisiä säännöksiä. Vuosiloman palkat maksetaan säännöllisenä palkanmaksupäivänä keskus- ja paikallishallinnossa. Ellei muutoin sovittu, lomarahat maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä keskushallinnossa ja elokuussa paikallishallinnon palveluissa.

Valtionvarainministeriö: virkamiesten vuosilomat

Työaikapankki

Tiettyjen alojen työehtosopimus määrittää työaikapankin, joka mahdollistaa esimerkiksi ylityön vaihdon myöhempänä ajankohtana pidettäviin vapaisiin. Työaikapankkiin voi myös tallettaa minkä tahansa 18 päivän ylittävän loman sekä lomarahan, jonka voi myöhemmin pitää vapaina.

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa on järjestely, jonka avulla työntekijä voi pitää väliaikaista 100-180 kalenteripäivän pituista vapaata töistä. Työnantajan ja työntekijän tulee sopia vuorotteluvapaasta. Vuorotteluvapaata pitävillä työntekijöillä on oikeus palata aiempiin työtehtäviinsä vapaan päätyttyä. Vuorotteluvapaata voidaan pitää, kun työntekijä on työskennellyt yhteensä vähintään kaksikymmentä vuotta ja on ollut saman työnantajan palveluksessa keskeytyksettä vähintään kolmetoista kuukautta. Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaat, pakolliset sotilaalliset ja ei-sotilaalliset palvelukset ja muut erikoisjaksot katsotaan työtä vastaaviksi, edellyttäen, että kyseessäolevat kaudet ovat enintään neljäsosa työntekijän työhistoriasta. Henkilö, joka on jo pitänyt vuorotteluvapaata, voi pitää sitä uudelleen viiden lisävuoden työskentelyn jälkeen. Vuorotteluvapaalla olevat työntekijät ovat oikeutettuja vuorotteluvapaakorvaukseen, joka on 70 prosenttia työttömyysetuudesta. Työnantajan tulee palkata pitkäaikaistyötön työnhakija, työnhakija joka on alle 30-vuotias ja joka on viime aikoina valmistunut ammatti- tai korkeakoulututkinnosta, tai työnhakija, joka on alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias, korvaamaan vuorotteluvapaalla olevan työntekijän.

Opintovapaa

Työntekijällä on oikeus palkattomaan opintovapaaseen kokoaikaisen työsuhteen jälkeen, kun työsuhde on jatkunut saman työnantajan kanssa yli yhden vuoden ajan. Enintään kahden vuoden opintovapaan voi pitää viiden vuoden ajanjakson aikana, kun työntekijä jatkaa saman työnantajan palveluksessa. Opintovapaahakemukset jätetään työnantajalle. Opintovapaan ajalta ei makseta palkkaa. Suurin osa työehtosopimuksista rinnastaa osan opintovapaasta työajaksi, jolloin on oikeus vuosilomaan ja muihin etuihin.